Vaalikoneet: demokratian vaalijoita vai keskustelun muokkaajia?

Päästessäni ensimmäistä kertaa äänestämään eduskuntavaaleissa 2011, pidin vaalikoneita hyödyllisenä tapana etsiä tietoa ehdokkaista. Silloin minulla ei ollut poliittisia sitoumuksia tai selkeitä poliittisia näkemyksiä. Edes se, mitä puoluetta äänestän, ei ollut silloin selvää. Vaalikoneilla oli merkittävä vaikutus siihen, mitä lopulta päädyin äänestämään. Näin minun kohdallani oli vielä presidentinvaaleissa ja kuntavaaleissa 2012.

Sen jälkeen aktivoiduin vasemmistolaisessa liikkeessä, minkä myötä puoluevalinta on ollut joka vaaleissa helppo. Myös ehdokas on ollut helppo valita, koska olen tuntenut oman puolueen ehdokkaita sen verran hyvin, ettei vaalikoneisiin ole tarvinnut turvautua oman ehdokkaan löytämiseksi.

Tämän kevään kuntavaalit ovat ensimmäiset puoluevaalit, missä olen itse ehdokkaana. Niinpä olen päässyt (lue: joutunut) tekemisiin vaalikoneiden kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen. Olen monen muun kuntavaaliehdokkaan tapaan vastaillut jo YLE:n, Helsingin sanomien, Ilta-sanomien ja Karjalaisen vaalikoneisiin. Aiempiin vaalikonekokemuksiini verrattuna niiden täyttäminen on ollut aika työlästä ja hyvin turhauttavaa. Tähän mennessä olen vastannut yhteensä lähes 120 vaalikonekysymykseen.

Jotenkin tuntuu, että vaalikoneiden taso on laskenut niistä vuosista, jolloin sain äänestää ensimmäisiä kertoja. Vaalikoneiden täyttämisen on tehnyt turhauttavaksi se, että niiden kysymyksissä on luotu aivan tarpeettomia vastakkainasetteluja ja kysytty paljon kysymyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä kunnallisen päätöksenteon kanssa. Samaan aikaan moni kuntapolitiikan kannalta olennainen asia on jäänyt joko liian vähälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Turhia vastakkainasetteluja luodaan erityisesti Ilta-sanomien vaalikoneessa, jossa nostetaan kohtuuttoman paljon esiin sellaisia asioita, joista ihmisillä on voimakkaasti toisistaan eriäviä mielipiteitä, kuten esimerkiksi maahanmuuttokysymyksistä.

Tekemissäni vaalikoneissa ei ole ollut myöskään mahdollisuutta valita kysymyksille painotuksia esimerkiksi niiden kuntapoliittisen relevanttiuden perusteella. Esimerkiksi eräässä vaalikoneessa joensuulaiselle ehdokkaalle kysymys subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen maksuttomuudesta ovat samanarvoisia. Kuitenkin näistä ensin mainittu on ensi valtuustokauden ehkäpä tärkein asia Joensuussa kun taas jälkimmäisellä ei ole Joensuun kannalta mitään merkitystä.

Vaalikoneita laativat tiedotusvälineet käyttävät vaalikonevastauksista saatua dataa hyödykseen vaaleihin liittyvässä uutisoinnissa. Samalla vaalikonekysymyksiä asettamalla ne määrittävät niitä aiheita, joista vaaleissa keskustellaan. Sen kannalta on todella ikävää, että kysymyksiä asetetaan aiheista, jotka eivät liity kuntapolitiikkaan tai ovat sellaisia, joilla pyritään luomaan vastakkainasetteluja ja klikkiotsikoita. Se heikentää kuntavaalien ympärillä käytävän keskustelun tasoa ja vie keskustelua epäolennaisiin asioihin. Median rooli on tuottaa todenmukaista tietoa ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Jos nämä tiedotusvälineet perustavat kuntavaaliuutisointiaan vaalikoneiden varaan, on edellinen hieman hataralla pohjalla.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s